Psykoterapiaan voi hakeutua itse tai hoitoon ohjaajana voi olla lääkäri, psykiatrian poliklinikka tai muu taho. Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa 16-67-vuotiaille tietyin edellytyksin, Kelan korvattavuutta voi hakea sekä yksilö-, pari- että perheterapiaan.

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/301204150015KM?OpenDocument

Psykoterapia

Psykoterapia on elämänkriisien ja mielenterveysongelmien hoitamista päänsääntöisesti keskustelun avulla. Terapiaan voi hakeutua tarvitessaan apua tai tukea omaan elämäntilanteeseen, esimerkiksi yleiseen pahaan oloon tai ongelmiin ihmissuhteissa, työssä tai opiskelussa. Erilaiset oireet kuten ahdistus, masennus, pelot ja unihäiriöt voivat kaventaa elämää ja vaikuttaa työ- ja opiskelukykyyn.  Psykoterapia perustuu ajatukseen, että menneisyys vaikuttaa ihmisen nykyiseen kokemusmaailmaan sekä monet psyykkiset voimat ovat tiedostamattomia. Tiedostamattomassa mielen maailmassamme on tunteita, muistoja, mielikuvia, odotuksia, toiveita ja haluja. Psyykkiset oireet ovat seurausta sisäisen tasapainon järkkymisestä. Terapiassa pyritään ymmärtämään ja selvittämään niitä tiedostamattomia tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisen psyykkiseen elämään. Terapiassa kiinnitetään huomiota menneisyyteen ja sen kokemukseen. Hoitomuoto rakentuu asiakkaan ja terapeutin väliseen vuorovaikutukseen.

Paripsykoterapia

Parisuhteeseen liittyvät kysymykset haastavat ja askarruttavat monia ihmisiä läpi elämän. Parisuhteessa pyritään sovittamaan yhteen kaksi ihmisen perustarvetta, yhteyden ja erillisyyden tarve. Näiden tarpeiden yhteensovittaminen tuo usein haasteita, jolloin moni pari voi hyötyä pariterapiasta. Parisuhteen pulmia voivat olla esimerkiksi kommunikaatiovaikeudet, uskottomuus, rinnakkaissuhteet, erouhka, erokriisit, läheisen sairaus, menetykset onnettomuuden tai sairauden kautta sekä perheen tilanteen muutokset elämänkaarella. Parisuhdetta kuormittavat myös lasten ja vanhemmuuden haasteet. Paripsykoterapiaa on saatavilla sekä yhden paripsykoterapeutin että paripsykoterapeuttityöparin tarjoamana.

 

Tunnekeskeinen paripsykoterapia
Voidaksemme tuntea itsemme rakastetuiksi, edellyttää se meiltä uskallusta pysähtyä katsomaan omaa käyttäytymistämme ja omia tunteitamme. Lisäksi tarvitsemme sen hyväksymistä, että tahtomattamme vaikutamme puolisomme käyttäytymiseen ja tunnekokemukseen. Hyvän parisuhteen saavuttaminen edellyttää myös uskallusta tunnustaa, että tarvitsemme toisiamme sekä rohkeutta tutustua tosiimme. Kuten Juice Leskinen laulaa: Kunpa sinut tuntisin paremmin, silloin ehkä oppisin itsenikin, kertoo samanaikaisesta matkasta itseen sekä matkasta toiseen. Tunnekeskeisessä pariterapiassa pääpaino on pariskunnan kiintymystyyleissä ja niihin yhteydessä olevissa tunnereaktioissa. Aikuisrakkaus on turvallinen kiintymyssuhde, turvallinen tunnesuhde, jossa häiriön nähdään olevan siinä, että pari on jäänyt jumiin kielteisiin vuorovaikutuskehiin. Terapia pohjautuu kiintymyssuhdeteoriaan, kokemukselliseen terapiaan sekä systeemisyyteen.

Perhepsykoterapia

Perhepsykoterapiassa pyritään tutkimaan, ymmärtämään ja hoitamaan perheen sisäisen vuorovaikutuksen kokonaisuutta sekä yksittäisillä perheenjäsenillä esiintyviä häiriöitä ja niiden aiheuttamaa kärsimystä. Perheen ja yksilön pahoinvoinnin taustalla voi olla monia syitä ja elämän kriisejä. Pitkittynyt stressi, vaikea elämäntilanne, elämänkaaren luonnollinen kehityskriisi tai traumaattinen kokemus voi ilmetä erilaisina oireina kuten perheenjäsenen masennuksena, pelkoina, unihäiriöinä tai itsemurha-ajatuksina. Terapiassa pyritään löytämään helpotusta ja ratkaisua myös lasten ja nuorten pulmiin esimerkiksi kouluvaikeuksiin, keskittymishäiriöihin, masentuneisuuteen ja sopeutumisvaikeuksiin. Terapiaistuntojen kokoonpano sekä hoidon tiheys ja kesto määritellään jokaisen asiakkaan kohdalla erikseen.

Theraplay-terapia

Theraplayn tavoitteena on vahvistaa lapsen ja tämän hoitajan välistä kiintymyssuhdetta, lapsen tervettä itsetuntoa ja kykyjä toimia sosiaalisissa suhteissa. Theraplay perustuu lapsen ja vanhemman väliseen, terveeseen vuorovaikutussuhteeseen ja pyrkii luomaan lapselle positiivisia elämyksiä, onnistumisen tunteita sekä välittämään lapselle kokemuksen merkityksellisyydestä, arvokkuudesta ja rakastettuna olemisesta. Theraplay koostuu eri osa-alueista, joita ovat jäsentäminen, hoiva, emotionaalinen yhteys, haastaminen sekä leikkisyys ja ilo. Aikuinen jäsentää ja johtaa vahvasti vuorovaikutuksen kulkua ja kontaktia luodaan fyysisen läheisyyden ja hoivan kautta tarjoten lapselle mielihyvän kokemuksia ja viestittäen kehon merkityksellisyyttä. Terapeutti säilyttää jatkuvan emotionaalisen yhteyden lapseen siten, että lapsi saa uudenlaisen kokemuksen itsestään ymmärrettynä ja hyväksyttynä myös sanattomien viestien tasolla. Yhteys rakennetaan iloisen ja yllätyksellisen leikkisyyden avulla. Oleellista on myös tarjota lapselle kokemuksia onnistumisesta ja omien rajojen ylittämisestä ja lapsen tervettä itsetuntoa vahvistetaan riittävällä haasteellisuudella. Theraplay-terapiaa voidaan käyttää erilaisten varhaisvaiheiden kehityksellisten ongelmien (syömis-, unihäiriöt), vuorovaikutushäiriöiden, emotionaalisten häiriöiden, käyttäytymisen hallinnan ja säätelyn (sis. neurologispohjaiset oireyhtymät) ja vaikeiden traumaperäisten sopeutumishäiriöiden ja kiintymyssuhdeongelmien (mm. sijaishuolto, adoptiolapset) hoidossa. Theraplay on lyhytterapia, jonka istuntojen määrä vaihtelee ollen keskimäärin 10-20 kertaa ja sen painopisteet suunnitellaan yksiköllisesti ennen terapian aloitusta tehtävän MIM-arvioinnin (kts. alla) perusteella. Istunnot toteutuvat yleensä viikoittain ja terapian päätyttyä pidetään vielä seurantakäyntejä vaihtelevalla tiheydellä.

MIM-menetelmä

Marschak Interaction Method (MIM) on puolistrukturoitu ja videoitu vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutussuhteen havainnointiväline. Havainnoinnin perusteella voidaan vanhempi-lapsisuhteesta arvioida yleisellä tasolla vanhemman ja lapsen välistä tunneyhteyttä sekä vanhemman kykyä jäsentää ja ohjata lapsen toimintaa kehitykseen sopivilla tavoilla. Arviointi sisältää itse arvioinnin lisäksi sovitusti joko suullisen tai kirjallisen palautteen sekä ehdotuksen jatkotoimenpiteistä.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia

Yhtenä psykoterapiamuotona on kognitiivinen käyttäytymisterapia, joka perustuu käyttäytymisanalyysiin ja on tavoite- ja asiakaskeskeinen terapiamuoto. Yhdessä terapeutin kanssa asiakas sopii noudatettavan hoitosuunnitelman käyttäytymisanalyysin pohjalta ja sitä toteutetaan yhteistoimin.  Käytännön toteutus voi olla tunteen säätely- tai hyväksyntätapojen oppimista, uusien ajattelutapojen löytämistä ja elämäntilanteisiin sopeutumisen helpottumista. Hoito on kokonaisvaltaista, joten siinä huomioidaan vallitsevat olosuhteet, toiminta, ajatukset, tunteet ja fysiologiset reaktiot, jotka ovat keskenään jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on ongelmallisen käyttäytymisen vähentyminen arjessa ja uusien toimivampien käyttäytymismallien harjoittelu. Terapia voidaan toteuttaa yksilö-, pari- tai ryhmäterapiana sopimuksen mukaan.

Tukea antavat keskustelut

Vastaanotolle voi hakeutua eri elämäntilanteissa, jos tarvitset tukea elämän kriisi- ja ongelmakohtien selvittelyyn ja haluat keskustella ja pohtia omaa tilannettasi. Keskustelulle voi olla tarvetta esimerkiksi jos sinulla on pulmia ihmissuhteissasi, huolta vanhemmuudesta tai omasta jaksamisestasi hankalassa elämäntilanteessa. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja tavoitteellisia.